Foorumeiden madonluvut

Tempora mutantur

Tämä ulkomaankielinen teksti jatkuu yleensä lauseella “nos et mutamur in illis “, eli ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana.

Tottahan tuo, mutta miksi muutos on yleensä  huonompaan suuntaan? Hyvänä huonona esimerkkinä on sosiaalinen media ja sen vaikutus käyttäytymiseen internetin kähyisisssä kammioissa.

Muutamia vuosia sitten olivat keskustelufoorumit varsin suosittuja ja vilkkaita ajatustenvaihtopaikkoja, parhaat ja asiallisimmat olivat varsinaisia tiedonjaon aarrearkkuja, unohtamatta tietenkään sitä verbaalista ilotulitusta mihin parhaat kirjoittajat ylsivät…

Yllättävän paljon niitä sananiekkoja löytyi, ja myös mielenkiintoisia mielipiteitä, faktoja ja tarinoita. Keskustelupalstojen hierarkkinen rakenne piti asiat järjestyksessä ja viestiketjut etenivät loogisesti ilman sekavaa hyppelyä sinne tänne.

Tietysti konfliktejakin tapahtui, eikä mielensäpahoittajistakaan silloinkaan varsinaista pulaa ollut. Silti hyvin ylläpidetystä ja moderoiduista keskustelulaudoista jäi positiivinen puoli painavimmaksi. Tämä siis takavuosina.

Kavennetaanpa näkökulmaa lisää eli himmennetään pari aukkoa

ja tarkastellaan asiaa piilokojun ahtaasta ja rajoitetusta reiästä. Mitä nykyisin on tarjolla luontokuvauksesta kiinnostuneelle ja oppia haluavalle?

Ensiksi on tietysti Suomen Luonnonvalokuvaajien Facebook-ryhmä. Yli 60 000 jäsenen vahvuus nostaa sen alan ykköseksi. Tosin epäilen vahvasti, että näistä 59 000 ei edes tiedä (eikä välitä) postailevansa rekisteröityneen yhdistyksen ryhmään, kunhan vaan saavat kuviaan sekunniksi näkyviin. Ja mitä on tarjonta? No sitä naamakirja-huttua, mitä melkein kaikki nykyisin on: Runsaasti kännykkäkuvia (joissa ei sinänsä mitään pahaa ole) kohdalle sattuneista tilanteista, revontuliaikaan revontulikuvia, joutsenia joiden kaulat muodostavat sydänkuvion. Ja oravia. Ihan vitusti oravia.

Valtaisaan kuvatulvaan hukkuvat muutamassa tunnissa hyvätkin otokset, jos ne nyt eivät ole jotain hyvin poikkeuksellista tapahtumaa esittäviä, jolloin ne saattavat olla tapetilla jopa muutamia päiviä. Tyypillisesti teknisesti ja taiteellisesti hyvä kuva vaikkapa ahmasta saa vähemmän peukutuksia kuin se söpö orava.

Entäs keskustelu, kommentointi?

Se jos joku on erinomaisen surulliseksi saattavaa. Kuvia kommentoidaan paljolti typerillä irviöillä, emojejako ne nyt on vai mitä perkeleitä. Leppäkertun ja rummun yhdistelmäkuvasarja kuulemma on kommentti. Ja sitten tietysti se tykkää-peukku…

Kirjoitetut kommentit ovat mallia “oi söpö nöpö, ihana kurre, halipusu, suloinen höppöpöppö-rotta, ottaisin tuon salmonellaisen pulun viekkuun koska vaan” ja niin edelleen. Käsittääkseni näitä kirjoittelevat aikuiset ihmiset, ainakin suureksi osaksi. Tämän asian en kyllä haluaisi olevan totta. Eihän se ole, eihän?

Kysymyksiin vastataan tietenkään lukematta ensin muita vastauksia, tai tietämättä asiasta hevonvittuakaan, edesmenneen Sipilän hallituksen tyyliin.

Jep, tällä formaatillahan sitä edistetään suomalaisen luontokuvauksen tasoa todella hyvin. Mahtavaa, upeeta!

Mitäs muuta sitten olisi luontofotarille tarjolla?

Digicamera.net ja Kameralaukku.com ovat  hyödyllisiä tekniikan ja yleisen kuvauksen suhteen, mutta luontokuvaukseen ne eivät varsinaisesti syvemmälle poraudu. Varsin taitavia luontokuvaajia ja hyviä kuvia toki näistäkin löytyy.  Kameralaukun tekninen toteutus on uudempi ja hiukan parempi, Digicameran pysytellessä phpBB-pohjaisena. Tekniikasta se ei johdu, mutta ilmapiiriltään nämä foorumit ovat jotenkin erilaisia. Käyttäjien väheneminen on näissä jättiläisissäkin selkeästi havaittu, sikäli kun olen oikein ymmärtänyt.

Hyviä kuvia löytyy myös kuvat.fi:n Galleriasta , mutta keskustelu on olematonta, eikä alusta siihen sovellukaan.

SLV:n foorumi kituuttaa muutaman kymmenen uskollisen käyttäjän varassa, foorumin umpisurkea tekninen toteutus lienee karkoittanut väkeä paljon. Ylläpitoa ei juuri ole, eikä kehitystä ole muutamaan vuoteen tapahtunut.

Aika vaisua siis on tarjonta kotimaassa, tosin kysyntääkään ei enää  ole. Ihmisten käytöksen muuttumisen netissä näkee hyvin siitä, kun esimerkiksi Digicamera on linkittänyt jonkun artikkelin täältä uutissivulleen: Kävijämäärä nousee tuonne sadasta neljään sataan uniikkiin kävijään ko. päivänä, mutta takaisin ei enää tulla, muita juttuja ei lueta kuin kyseinen oleva linkitys, eikä käyttäjäksi rekisteröidytä. On jo kiire kipittää seuraavaa kohdetta kohti ja unohtaa edelliset. Saattaa se tosin johtua juttujen tasostakin, noin sivuhuomautuksena.

Samaa kuvastaa nykyinen klikkijournalismi, kloaakkilehtien toimittajilla lienee kova kilpailu typerimmän otsikon kehttäjästä malliin “Tätä et tiennyt: tämä laite mullistaa käsityksesti nesteiden kuljettamisesta!” Ja arvoituksen vastaus ja jutun sisältö on ämpäri.

Ammattiylpeyttä omaavia toimittajia toki löytyy edelleen kuten esimerkiksi Long Play-julkaisun tekijät. Way to go!

 

Tempora mutantur, niinpä niin.

Ajat voivat muuttua ja tyhmyys lisääntyä, mutta itse en tässä asiassa aio muuttua sitten mihinkään, vaan uskon edelleen etten ole ainoa luontokuvauksesta ja siitä keskustelemisesta kiinnostunut yksilö. Saattaa sitä löytyä toinenkin samanlainen.

Ja siitä päästäänkin asiaan joka on alkanut mietityttää viimeaikoina: Tämän domainin maksettu tilaus päättyy kesäkuun loppupuolella. Vaikka vuosimaksu ei maalta merelle heitäkään, niin kannattaako tätä kuitenkaan parin hemmon takia pystyssä pitää, varsinkin kun muilta ei sivuille juuri sisältöä tule, eikä käyttäjiäkään. Tällaista narsististyylistä blogia voi pitää ilmaiseksikin Bloggerissa tai vastaavassa.

Onhan tätä jo pyöritetty pari vuotta milloin missäkin formaatissa ilman tulosta, jokohan olisi aika uskoa että se oli siinä.

 

Jaa sivu;

Kirjoittanut:Pekka