Liiterin siiterit, ötököitä ja tekotaidetta

Heippuli taas teille molemmille lukijoilleni. Tällä kertaa kuvailin ötököitä ja kännäämisen lisäksi sain myös tekotaiteellisen puuskan. Siitä lisää lopussa, ensin provokaatiota.

Siis nythän on niin, että olkoonkin Olympus mitääntekemätön vajaaälykennoinen kötöstys, niin on sillä helkkarin helppoa kuvata hankalia kohteita. Ainakin minulle hankalia, kun en omaa jediritarin reaktionopeutta. Kaippa tekijähemmot tämänkin kallerian korennot olisivat napsineet kännykällä, puolihuolimattomasti, levähellessään…

Vaan minä joudun tyytymään M1X:ään, Zuikon 150-milliseen 25 pisteen jatkuvalla tarkennuksella, aivan sairaan nopealla suljinajalla ja ProKapture/hittaalla. Olokeepa hövelijä:

Olen koittanut vältellä sekaantumista makrokuvaus-sceneen, mutta 60mm makrolinssin hankkimisen jälkeen alkaa kiinnostusta asiaan uhkaavasti ilmetä. Klapeja pinotessa jouduin silmäkkäin tämän otuksen kanssa, mikä se nyt viralliselta nimeltään lieneekään.

Ja joku kirvantapainen kävi iholle asti:

Alkaa sedän nahka muistuttaa enämpi ronsun tai varsikuonon hipiää kuin ihmisen.

Olympuksessa on mainio tarkennuksen pinoamissysteemi joka jopa toimii ihan oikeasti. Koemielessä otin muutaman kombon ihan vaan käsivaralta, vakavampihenkisessä makroilussa jalusta on toki tarpeellinen. Sikäli kun sen saa asennettua tai ehtii asentaa:

Kuinka ollakkaan, otsalohkoon ilmestyi välittömästi ajatus salamavalon tarpeellisuudesta tässä lajissa. Lieneeköhän se Olyn rengassalama mistään kotoisin? Siihen saisi taas puolentuhatta juuroa upotettua, pois pankkitililtä homehtumasta. No, katellaanpa tässä.

Ja nyt taidetta peliin: Koska suurin osa linnuista on häippässyt kohti eteläisiä maita (tiiratkin luikkineet ilman hyvästejä) istuskelin verannalla hiukka turhautuneena ja ärtyneenä. Vaan sitten sattui verestäviin silmämuniin ihan luonnonasetelma Lidlin siideripulloista joista toinen oli sopivasti vielä nurin, ja myös hämäkäk oli kerinnyt paikalla jo vierailla. Pahvilaatikko pois taustalta ja tekotaiteellista kuvaa peliin, mustavalkoisena tietysti. Kaikki suuret valokuvataiteilijat ottavat mv-kuvia.

Ja päätän raporttini kuvaan mökin ulkolampusta auringon viime säteiden valossa:

Tres chic, kuten ranskalialaiset hönöpäissään toteavat.

Ei muuta tällä kertaa.

Jaa sivu;

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *